Tonttu patsas oli toden teolla yksi turhauttavimmista töistä, mitä olen ikinä tehnyt. Itse patsaan veistäminen ja sen päällystäminen meni erittäin hyvin ja tuntui mukavalta, ei siinä mitään. Mutta kun joku rasavilli sitten murjoi valmiin patsaani tietyistä kohdista, niin se tarkoitti sitten sitä, että pinta piti käsitellä uudestaan kitillä ja maaleilla.
Homma lähti siitä käyntiin, että etsittiin kuva jostain valmiista, olemassaolevasta patsaasta ja sitten piirrettiin siitä profiili edestä ja sivusta kalvoille. Kävin lukuisia vaihtoehtoja läpi, kunnes lopulta päädyin erääseen puutarhatonttuun. Ajattelin, että tämähän voisi olla riittävän erilainen erottuakseen muista patsaista. Kalvokuvat heijastettiin isoon styroksipalaseen ja sitten piirsin tussilla tontun ääriviivat sekä edestä ja sivusta. Sen jälkeen piti karsia hieman ylimääräsitä massaa. Lankaleikkurilla leikkasin ylimääräiset styroksimöhkäleet pois. Ainoastaan tontun muoto jäi näkyviin.
Sitten oli monia tunteja kestävä veistovaihe. Veitsellä sai helposti veistettyä isoa patsasta haluamansa näköiseksi, mutta tärkeintä oli, ettei missään näkynyt teräviä kulmia ja muutenkin kokonaisuuden piti olla pyöreä. Parran ja tukan veistäminen ei oikein onnistunut, joten turvauduin uretaanipistooliin ja sille sitten sain kihartavan kampauksen ja kadehdittavan kääppyrän koristamaan tontun miehisiä naaman muotoja. Lukuisten tuntien ja haavereiden kautta sain tontun kuoseihin, joten oli aika siirtyä kosmeettiseen osa-alueeseen. Tonttu piti päällystää voimapaperilla. Mikäs siinä :) Homma tietysti vei oman ajasta, mutta sainpahan veistoksen kauttaaltaan paperin peittoon. Seuraavaksi oli maalaamisen vuoro ja tämä oli se hetki jolloin tajusin, että vaalean ihonvärin sekoittaminen on saakelin vaikeaa.
Tulin siihen tulokseen, että puutarhatonttu olisi liian tylsä, joten päätin tehdä siitä sen sijaan joulutontun, koska nillä on enemmän kysyntää. Tontun vaatteet sai helposti sekoitettua ja maalattua iloisilla ja kirkkailla väreillä. Ihonväri sen sijaan kävi monia vaikeita läpi, kunnes löytyi lopulta se oikea sävy (HUOM.! Älä laita liikaa punaista, kun sekoitat ihonväriä. Tippa tai pari riittää!) Kylttiin, mitä tonttu piteli käsissään, kirjoitin hyvää joulua ja siinä se sitten oli...Paitsi sitten kun joku räkänaama vaurioitti tontun naamaa ja kylttiä, niin piti paikata vauriot kitillä ja maalata kohdat uudestaan! (voitte vain kuvitella turhautumiseni!)
